Kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuspaikkaan tutustuminen

Varhaiskasvatuksen aloittaminen on uusi tilanne niin lapselle kuin vanhemmillekin. Varhaiskasvatuksen aloittamiseen ja hoitopaikkaan tutustumiseen kannattaa aina varata aikaa, lapsen tulee antaa rauhassa tutustua henkilökuntaan ja uuteen ympäristöön.  Hyvin järjestetty tutustumisjakso antaa suotuisat lähtökohdat lapsen viihtymiselle sekä vanhempien ja henkilökunnan väliselle yhteistyölle.

Kotikäynnillä ennen varsinaisen hoidon aloitusta henkilökunta voi tutustua lapseen hänelle tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Lisäksi yhteiset aloituskeskustelut vanhempien kanssa antavat henkilökunnalle tietoa lapsen arkeen liittyvistä asioita, esimerkiksi, miten lapsi syö, nukkuu, leikkii ja tulee muiden lasten kanssa toimeen, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä sekä mistä vanhemmat iloitsevat lapsessaan tai ovatko huolissaan jostakin asiasta.

Tutustumiskänneillä varhaiskasvatuspaikkaan lapselle ja vanhemmalle tulevat tutuksi varhaiskasvatuspaikan tilat ja käytänteet. Vanhemmat saavat myös tietoa lapsen tarvitsemista varusteista ja muista käytännön järjestelyistä. Vanhemman rauhoittava, positiivinen ja kannustava asenne helpottaa lapsen soputumista uuteen ympäristöön. Lapsen turvallista varhaiskasvatuksen alkua helpottaa myös, jos vanhemmalla on mahdollisuus olla lapsen mukana ensimmäisten hoitopäivien ajan.

Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa täytetään vanhempien kanssa varhaiskasvatuksen perustietolomake, jossa sovitaan mm. perushoitoon, hoitoaikoihin ja lupa-asioihin liittyvistä asioista. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä vanhempien kanssa noin 1-2 kuukautta hoidon aloituksesta ja se päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Lapsen hoitopäivän kulku pääpiirteissään

• aamulla levollista oloa, läheisyyttä ja rauhallista leikkiä hyvin aikaisin tuleville lapsille
• aamupala noin klo 8 
• aamuhetki, opetus- ja toimintatuokioita, erilaisia työtehtäviä, yhteisleikkejä
• ulkoilua
• laulu- tai lukuhetki, loruja, yhteisleikkejä
• lounas noin klo 11–12 
• päivälepo/lukutuokio/rauhallista vapaata leikkiä
• välipala noin klo 14 
• ulkoilu
• vuorohoidossa päivä jatkuu päivällisen, vapaan leikin ja iltapalan merkeissä

Lapsen tuominen ja hakeminen varhaiskasvatuksesta

Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsen turvallisuudesta hoitoon tultaessa siihen asti, kun lapsi on luovutettu varhaiskasvatuksen henkilökunnan valvontaan ja vastaavasti hoitopäivän jälkeen vastuu siirtyy huoltajille, kun lapsi on luovutettu huoltajien valvontaan.

Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on, että huoltajat tuovat ja noutavat lapsen hoidosta, poikkeustilanteista sovitaan erikseen henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksesta ei luovuteta lapsia alle 18-vuotiaalle hakijalle.

Lapsen hoitopäivä on se aika, joka kuluu vanhempien työssäoloon ja matkoihin työ- ja hoitopaikan välillä. Pidä kiinni sovituista lapsen tulo- ja hakuajoista ja ilmoita mahdollisista poissaoloista ja muutoksista ajoissa ja selkeästi. Lapsen tapaaminen hoitopäivän jälkeen on päivän tärkein heti. Anna lapsellesi paljon huomiota hakutilanteessa, hän ansaitsee iloisen jälleennäkemisen.

Vaatetus

Ulkoilu kuuluu varhaiskasvatuksen arkeen eikä pieni sadekaan tai pakkanen ole este ulkoilulle. Siksi lapsen vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, vaihtovaatteita kannattaa varata reilusti mukaan. Vauvan hoitotarvikkeet (vaipat, rasvat ym.) perhe hankkii hoitopaikkaan. Lapsen vaatteet on myös hyvä nimikoida.

Sairas lapsi ja tapaturmat

Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa lapsi altistuu monelle uudelle taudille ja on hyvä varautua siihen, että sairaslomapäiviä voi kerääntyä paljon. Sairasta lasta ei saa viedä varhaiskasvatukseen, vanhemmalla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Lapsen voi viedä sairauden jälkeen hoitoon, kun hän pystyy osallistumaan ryhmän toimintaan ja ulkoiluun. Yksi kuumeeton ja oireeton päivä on tarpeen, sillä puolikuntoisena lapsi altistuu helpommin muille taudeille ja kierre jatkuu. Mikäli lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, siitä ilmoitetaan vanhemmille.

Kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä olevilla lapsilla on tapaturmavakuutus, joka kattaa varhaiskasvatuksessa tapahtuneet tapaturmat. Jos lapselle tapahtuu varhaiskasvatuksessa tapaturma, ilmoitetaan lapsen vanhemmalle tapahtuneesta ja ensisijaisesti vanhempi vie lapsen tarvittavaan hoitoon.

Kasvatusyhteistyö

On tärkeää, vanhemmat ja henkilökunta vaihtavat kuulumisia päivittäin. Kerro lapsen hoitajalle, jos perheessä tapahtuu asioita, jotka voivat vaikuttaa lapsen jaksamiseen tai mielialaan. Jos sinulla vanhempana herää huoli jostain lapseen tai lapsen varhaiskasvatukseen liittyvästä asiasta, ota se rohkeasti puheeksi henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvattajat ovat vaitiolovelvollisia, heillä ei ole lupaa ilmaista ulkopuolisille tietoonsa tulleita perhettä tai lasta koskevia asioita.

Muistetaan kasvatusyhteistyössä antaa molemminpuolista positiivista palautetta.