Sievin historiaa

Mistä Sievi on tehty?

Sievi on tehty monista kylistä, jotka ovat kasvaneet Vääräjoen varrelle. Sievi on tehty monista jo kuivatetuista järvistä, joista osa on jo uudelleen vesitettykin.

Asumukset rakennettiin kuiville hiekkakankaille ja järvien rannoille. Evijärvi, Sievinmäenjärvi, Korhosjärvet, Kortejärvi ja Jyringinjärvi rantoineen olivat oivallisia asuinsijoja.

Sievi-nimen synnylle on monta selitystä. Tarinan mukaan asuinpaikkaa hakenut mies oli löytänyt sopivan sijan Sievinmäen seuduilta. Vaimo oli kysynyt: ”Mitä löysit?” Vastaus oli: ”Löysin sellaisen sievän mäen.”

Aiemmin Sievi-nimen ajateltiin perustuvan hiekkaharjua merkitsevään sanaan. Jääkausi piti huolen siitä, että Sievin halki kulkee hiekkaharju, joka takaa meille puhtaan pohjaveden.

Kivikaudella hiekkaharjut (silloinen merenranta) olivat oivia paikkoja metsästää ja kalastaa. Muistoina tästä ovat useat asuinpaikkalöydöt ja pyyntikuopat; vanhimmat niistä ovat Karjulanmäellä.

Sievin esihistorian komeimpia esineitä on Jyringinjärven rannalta löytynyt pronssinen hevosenkenkäsolki, joka on rautakaudelta (noin 1000jKr.)

1000-luvun alussa Sievi oli hämäläisten eräaluetta. Myös karjalaiset liikkuivat silloisella rajaseudulla. Saamelaisten oleskelusta Sievissä muistuttavat nimet kuten Lapinneva ja Lapinmaa.

Seuraavaksi saapuivat savolaiset asuttajat. Heimojen sekoituttua meistä sieviläisistä tuli sekarotua, ei vilkkaita eikä häjyjä vaan paremminkin vakaita pohjalaisia. Pysyvät talot syntyivät jo 1400-luvulla.