Kaavoitus
Kaavoitus
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti.
Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kaavasta päättää kunnanvaltuusto. Kunta seuraa asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistaa vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Yleiskaava kertoo, miten kunta suunnittelee alueidensa käyttöä ja jakamista asumisen, työelämän, liikenteen, virkistyksen ja muiden toimintojen kesken. Kunta voi laatia yleiskaavan joko yksin tai yhdessä naapurikuntiensa kanssa.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma kaavassa mukana olevien kuntien alueiden käytöstä. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan alueita, joiden kehittäminen katsotaan eri syistä tarpeelliseksi. Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta huolehtii maakunnan liitto, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä.
Kaavoituksesta tiedottaminen ja kaavoitusprosessiin osallistuminen
Kunnat ja maakuntien liitot tiedottavat ajankohtaisista kaavahankkeista internet-sivuillaan, sanomalehdissä ja kaavoituskatsauksissa. Kaavoituksesta tiedottamisella varmistetaan, että asianosaisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Asianosaisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Jos asema-, yleis- tai maakuntakaavoitus vaikuttaa oloihisi tai etuihisi, sinulla on oikeus osallistua kaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltasi.
Osallistua voi monella tavalla, esimerkiksi
ottamalla yhteyttä kaavoittajaan
osallistumalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin
esittämällä mielipiteen kaavasta sen ollessa nähtävillä.
Kaavasta valittaminen
Valitusoikeus on asianosaisilla, kunnan jäsenillä, eräillä yhteisöillä sekä valtion viranomaisilla. Vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavan muutoksesta on vain suppea valitusoikeus.
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti.
Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kaavasta päättää kunnanvaltuusto. Kunta seuraa asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistaa vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Yleiskaava kertoo, miten kunta suunnittelee alueidensa käyttöä ja jakamista asumisen, työelämän, liikenteen, virkistyksen ja muiden toimintojen kesken. Kunta voi laatia yleiskaavan joko yksin tai yhdessä naapurikuntiensa kanssa.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma kaavassa mukana olevien kuntien alueiden käytöstä. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan alueita, joiden kehittäminen katsotaan eri syistä tarpeelliseksi. Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta huolehtii maakunnan liitto, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä.
Kaavoituksesta tiedottaminen ja kaavoitusprosessiin osallistuminen
Kunnat ja maakuntien liitot tiedottavat ajankohtaisista kaavahankkeista internet-sivuillaan, sanomalehdissä ja kaavoituskatsauksissa. Kaavoituksesta tiedottamisella varmistetaan, että asianosaisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Asianosaisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Jos asema-, yleis- tai maakuntakaavoitus vaikuttaa oloihisi tai etuihisi, sinulla on oikeus osallistua kaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltasi.
Osallistua voi monella tavalla, esimerkiksi
ottamalla yhteyttä kaavoittajaan
osallistumalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin
esittämällä mielipiteen kaavasta sen ollessa nähtävillä.
Kaavasta valittaminen
Valitusoikeus on asianosaisilla, kunnan jäsenillä, eräillä yhteisöillä sekä valtion viranomaisilla. Vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavan muutoksesta on vain suppea valitusoikeus.
