Nähtävyydet

Sievin kirkko
Sievin nykyinen Pekanmäellä sijaitseva kirkko on seurakunnan neljäs. Kirkko rakennettiin v. 1861 ja vihittiin käyttöön kesäkuussa 1862. Kirkon on suunnitellut L.I. Linqvist. Sievin kirkko kuuluu länsitornillisten pitkäkirkkojen ryhmään, jossa on lyhyet ristivarret. Tyylillisesti kirkko liittyy Lindqvistin uusgotiikkaa edustaviin kirkkoihin, joissa hän pyrki puhtaasti kirkolliseen tyyliin.

Kotiseutumuseo Aarreaitta
Sievin kotiseutumuseo Aarreaitta sijaitsee vuonna 1865 rakennetussa entisessä lainamakasiinissa. Entiset viljalaarit on muutettu huoneiksi, joihin on koottu mm. talonpoikaisesineistöä, käsitöitä sekä vanhoja valokuvia Sievistä. Sievin kotiseutumuseon käyntiosoite on Haikolantie 44, 85410 Sievi. Museo on avoinna kesäisin kesä-heinäkuun. Maksuton sisäänpääsy. 

Maatalousmuseo
Sijaitsee Jyringissä, Kokkola-Kajaanitien varressa. Avoinna sopimuksen mukaan. Esittelystä vastaa tilan omistaja Mauri Eskola.

Patsaat ja muistomerkit
Mutti-Matti – Kunnantalon edustalla oleva patsas on kuvanveistäjä Taru Mäntysen käsialaa. Patsas paljastettiin Muttimarkkinoilla v. 1998 ja se onkin nimeltään ”Mutti-Matti”. Suihkuveistoksen materiaalina on käytetty pronssia ja kiveä.

Suojeluskuntatalon ja entisen kunnantalon paikan muistokivi - torilla Kirkonkylällä. Sievin suojeluskuntatalo valmistui 1938, ja palveli sieviläistä yhteistoimintaa sota-aikana. Pääasiassa taloa käyttivät lotat ja suojeluskuntalaiset. Sotien jälkeen talo palveli sieviläistä kuntahallintoa kunnantalona, kunnes uusi kunnantalo valmistui 1985.

Paavo Korven muistomerkki - Jyringissä koulun sisäpihalla. Mannerheim – ristin Ritari n:o 34 alikersantti Paavo Korven muistomerkki. Suunnitellut Sievin sotaveteraanit, Ilmari Sairanen. Muistomerkin pystytystä on tukenut sievin sotaveteraanit, Sievin kunta, Sievin Yrittäjät, sekä yksityiset henkilöt. Pystytetty 16.5.2004. Koulu on sama, jossa Paavo Korpi kävi kansakoulun. 

Korpi nimettiin Mannerheim-Ristin ritariksi 13.11.1941, joka osoitti taisteluissa järkkymätöntä pelottomuutta ja taitavuutta. 

Paavo Korpi oli syntynyt Sievissä 18.11.1919, katosi Povetskassa tulvavirtaan 8.12.1941, siunattu kentälle jääneenä Sievin sankarihautaan. 

Sievin ensimmäisen kirkon muistomerkki - Sievinkylällä Vanhankirkon kappelin pihalla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Sieviin 1654. Hyvin pian kappelikirkko jouduttiin kuitenkin jo purkamaan sen käytyä liian pieneksi. Uusi kappeli rakennettiin jo samana vuonna kuin vanha saatiin purettua, mutta 1772 toinen kirkko purettiin huonon kunnon vuoksi. Huolimatta vilkkaasta keskustelusta kolmannen kirkon sijainnista, rakennettiin Vanhankirkon kylälle kolmas kappelikirkko vielä 1775.

Talvi- ja jatkosodan muistomerkki - Kirkon pihalla, sankarihautojen vieressä.

Sotaan lähteneiden muistomerkki -  Korhosen koulun piha-alueella, parkkialueen vieressä. Koululle mentäessä sijainti jää vasemmalla puolen, vanhan aitan päädyssä. Muistomerkki on pystytetty paikalle, josta lähtivät sieviläiset miehet ensimmäistä kertaa taisteluihin puolesta kodin ja synnyinmaan 1939-1941. Muistomerkin on suunnitellut Sievin sotaveteraanit, laatan suunnitellut Sakari Tuhkanen, ja se on pystytetty 16.8.1986. 

Tuonen kannel - Jyringissä Ruuttilan pellolla, Rautiontie 220 kohdalla, aivan tien välittömässä läheisyydessä. Muistomerkin kohdalla tien vastakkaisella puolella bussipysäkki. 

Merkki sijaitsee kulkutauteihin kuolleiden venäläisten (ja suomalaisten) haudalla. Muistomerkki pystytettiin 1976, suunnittelijana Aarre Alopaeus. Venäläisten leiriytyivät useiksi viikoiksi Sievin Ruuttilan pelloille Jyrinkiin, palatessaan Kajaanin linnan piirityksestä vuonna 1716 maaliskuussa. Sotilaissa oli paljon punatautiin sairastuneita, joista tauti levisi myös paikallisiin. Samalla paikalla jossa on sijainnut kalmisto jo ennen Isonvihan aikaa. 

"Lapselleni, jota en saanut pitää"  ja muualle haudattujen muistomerkki – Kirkonkylällä ylähautausmaalla, pystytetty 2004. Muistomerkit on suunnitellut Veli Tuomi Laura Tuomen luonnostelujen pohjalta. 

Vapaussodan muistomerkki - Sankaripatsas on pystytetty 1921 kirkon pihalle vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistolle. Muistomerkki on valmistettu suomalaisesta harmaasta graniitista. 

Posiolaisten muistokivi -  sijaitsee Kirkonkylällä ylähautausmaan lounaisosissa. Sievissä evakkomatkalla kuolleiden posiolaisten muistomerkki. 

Nälkävuosien muistomerkki - Kirkonkylällä, tienpuolihautausmaalla. Lähellä sisäänkäyntiä. Pystytetty 1966 nälkävuosina 1866 - 1868 kuolleiden muistoksi. 

Sievin ja Raution esipolville pystytetty muistomerkki - Sievinkylällä Vanhankirkon kappelin pihalla. Muistomerkki paljastettiin 21.9.1969 esipolvien muiston kunnioittamiseksi. Sievin ja Raution kappeliseurakunnilla oli yhteinen kirkkomaa Sievissä aina vuoteen 1800 asti. 

Arkkuinpirtin muistomerkki - Pikkuradantien varressa. Toholammintieltä käännyttäessä Pikkuradantielle, noin 4km päässä on polun alku, jossa kyltti vasemmalle "Arkkuinpirtti". Polku on osittain ohjattu uudelle reitille punaisin opastenauhoin, alkuperäisen polun kasvettua umpeen. Reitti ei ole esteetön ja suurelta osalta matkaa hankalakulkuinen. 

Arkkuinpirtin muistomerkki on pystytetty Arkkuin-nevalle - paikalle, jossa Isonvihan aikana sijaitsi yksi pakopirteistä. Vuonna 1714 venäläiset sotilaat saapuivat Kalajokilaaksoon tuhoten ja ryöstellen taloja. Sieviläiset pakenivat piilopirtteihin metsiin, joita alueellamme oli useita. Muistitiedon mukaan Arkkuinpirttiin pakeni kymmeniä sieviläisiä, jotka kaikki surmattiin kasakoiden onnistuttua yllättämään yövartiossa olleet miehet. 

Muistomerkki on paljastettu 23.7.1977 ensimmäisillä Sievi-päivillä.

Peltosalon kalmiston muistomerkki - Sijaitsee Järvikylällä Hernesalon tiellä, lähellä asutusta tien oikealla puolella. Esteetön pääsy muistomerkille. Paikalla on ollut hautausmaa, arvellaan olleen 1550-luvulla perustetun Jakolan talon kalmisto. Muistomerkin on suunnitellut Aarre Alopaeus, pystytetty 1987. 

Vääräjoen muistomerkki - Sievistä päin saavuttaessa Jokikylälle, käännytään oikealle Jokisuuntielle. Toisen sillan kohdalta lähtee polku joenvartta myöten oikealle. Polkua pitkin käveltäessä muistomerkki tulee vastaan laavun ja yksityisen mökin jälkeen. Polku ei ole esteetön ja paikoin hankalakulkuinen. 

Muistomerkki on pystytetty 17.7.1992 muistoksi 1920-luvun suuresta Vääräjoen perkuutyömaasta ja työmaalla sattuneesta traagisesta onnettomuudesta. Tuolloin salama iski sähköjohtoihin, kulkeutuen niitä myöten voimakoneeseen. Työvuorossa olleet koneenkäyttäjä, sekä työnjohtaja molemmat menehtyivät onnettomuudessa.