Omin sanoin - Raimo Lehkonen

Sieviläistaustaisen Raimo Lehkosen työhistoria on varsin erikoinen. Siinä yhdistyvät sekä maallinen että hengellinen ulottuvuus. Maalliseen virkauraan kuuluvat assistentin, yliopettajan ja apulaisprofessorinkin virkatehtävät Tampereen yliopistossa. Kolmen vuosikymmenen aikana Lehkonen ehti vierailla luennoitsijana lähes kaikissa Suomen kesäyliopistoissa. Hänellä on pitkä ura myös yliopiston tutkintohallinnon tehtävissä. Sen ohella hän toimi jonkun aikaa mm. yliopistonsihteerinä, kanslerin sihteerinä ja hallintotoimiston päällikkönä rehtorinvirastossa.

Hengellisellä työsaralla Raimo Lehkonen oli vanhimmiston jäsenenä ja pastorina Tampereen helluntaiseurakunnassa. Siinä on yli 2000 jäsentä. Eläkevuosinaan Lehkonen palveli myös Uudenkaupungin seurakunnan vanhimmistossa ja pastorina. Hengellisellä työsaralla hän on vieraillut Raamatun opettajana yli viidessäkymmenessä seurakunnassa pääasiassa Suomessa, mutta jonkin verran myös Venäjällä ja Ukrainassa.

Koska Lehkonen hoiti seurakunnan pastorin virkaansa yliopistovirkansa ohella, hän sai siihen yliopiston rehtorilta virallisen sivutoimiluvan. Seurakunnan vanhimmistokin hyväksyi sen, että Raimo hoiti pastorin tehtäviä palkattomana päävirkansa ohella. Raamatun mukaan tämä on mahdollista (1Kor 9: 14-18).

Vahvat sieviläiset juuret

Raimon äiti oli syntyjään sieviläisiä. Isä oli kotoisin naapuripitäjästä Nivalasta. Vanhemmat asuivat sodan aikana muutaman vuoden Helsingin lähellä, mutta palasivat sodan loppuvaiheessa Sieviin. Koivuojalta he löysivät rintamamiehen oikeuksiin perustuvan asutustilan. Perheen ensimmäisenä asuntona oli niittykämppä. Muutamassa vuodessa jouduttiin rakentamaan niin tilan päärakennus kuin kaikki muutkin maataloudessa tarvittavat rakennukset.

Samanaikaisesti Koivuojalla ja naapurina olevassa Huhtalassakin oli menossa melkoinen rakennusbuumi. Muutamat Karjalasta tulleet evakkoperheenkin joutuivat rakentamaan uutta. Samalla he toivat kylän elämään oman piristävän lisänsä. Raimoa sitoo Sieviin vielä sekin, että hänen puolisonsa Siirin kotitalo oli Vanhallakirkolla. Molemmilla on Sievissä laaja sukulaisten ja ystävien joukko. Raimo ja Siiri tutustuivat toisiinsa Sievinkylän nuorisoseuran toiminnan piirissä.

Opin tielle

Raimon kouluvuosina sieviläiset joutuivat menemään oppikouluun Ylivieskaan, Nivalaan tai Kannukseen. Raimon kotona talous oli jatkuvan rakentamisen ja lisämaan ostojen vuoksi niin tiukalla, ettei oppikoulun aloittamisesta edes puhuttu. Perheessä oli jo silloin neljä lasta. Eräänä toukokuun päivänä, kun Raimo oli isänsä kanssa kunnostamassa peltoja kylvökuntoon,  Huhtalan koulun silloinen opettaja Ellen Reinikka tuli Raimon isän luokse pellolle. Raimo kuuli, kun hän sanoi isälle: ”Teidän on pantava tuo Raimo oppikouluun. Huomenna on Kannuksen yhteiskoulun pääsykokeet.” Sen päivän illan isä ja äiti miettivät asiaa ja Raimo sai luvan yrittää. Tuo opettajan kaukonäköisyys muutti Raimon elämän suunnan. Toinen todennäköinen vaihtoehto olisi ollut siirtyä muutaman vuoden päästä Ruotsin työmarkkinoille. Yksi hänen sisarista ja veljistä ovat sillä tiellä vieläkin.

Lukiovuosina Raimoa kiinnostivat hengelliset asiat. Kysymys Jumalan johdatuksesta ja oman elämän hallinnasta kiinnostivat siinä määrin, että hän harkitsi jopa papin uraa. Muistutuksen tästä mahdollisuudesta Raimo sai vielä aliupseerikoulussa Santahaminassa. Koulun oppilasneuvosto valitsi hänet - lupaa kysymättä - ”kenttäpapiksi” huolehtimaan koulun iltahartauksista yhdessä kahden teologin kanssa.

Kun Raimo ei vielä armeijasta vapauduttuaan ollut uskossa, hän päätti aloittaa opintonsa Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa. Oppilaitos tunnetaan nykyään Tampereen Yliopistona. Kun opinnot menivät hyvin, Raimo aloitti siinä rinnalla vielä opinnot Helsingin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Muutamassa vuodessa hänellä oli yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto.

Työelämään

Yliopistouransa Raimo aloitti Tampereen yliopisto assistenttina syksyllä -65. Siihen aikaa yhteiskuntasuunnittelu nousi Suomessakin esille hyvin voimakkaasti. Ajateltiin, että suunnittelun avulla saadaan niin valtion kuin kuntienkin toiminta hyvin hallintaan. Siinä olisi perusta myös yksityisen ihmisen elämä hallinnalle. Siinä on kysymys luotettavaan tietoon perustuvasta toimintavarmuudesta.

Työtoverinsa kanssa Raimo kirjoitti ensimmäisen kuntasuunnitelman teoreettisen perusmallin. Se julkistettiin Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa Seinäjoella vuonna 1970. Kohta suunnittelijat kuitenkin huomasivat, että yhteiskuntaelämässä on monia sellaisia tekijöitä, jotka ovat suunnittelijan ja päättäjänkin toimivallan ulkopuolella. Suunnittelun avuksi kehitetyillä teorioilla ei voitu löytää toimivia ratkaisuja.  Vähitellen tutkijat alkoivatkin etsiä ratkaisuja kaaosteorioiden puolelta. Ajateltiin, että olisi löydettävä sellaisia toimintamalleja, jotka auttaisivat ihmisiä sopeutumaan ja elämään jatkuvan ja ehkä vielä lisääntyvänkin kaaoksen keskellä. Hyvin pian ilmeni, etteivät mitkään kaaosteoriatkaan auta ratkaisemaan yhteiskuntasuunnittelun ongelmia. Ihmisten elämänhallinnalle olisi löydettävä joku aivan uusi pohja.

Tässä tilanteessa työtoverit päättivät perehtyä Raamattuun. Onhan siellä ilmoitus siitä, että Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Sitä hän käyttää toteuttaessaan Jumalan suunnitelmaa ikuisesta valtakunnasta (Matt 28:18-20). Tällainen valta ratkaisisi koko yhteiskuntasuunnittelun perusongelmat. Siinä voisi olla pohja myös jokaisen ihmisen elämänhallinnalle.

Kävi kuitenkin niin, että Raimon työtoveri lähti mukaan politiikkaan ja hän eteni aina Eduskunnan puhemieheksi saakka. Raamatun tutkiminen jäi siinä vaiheessa Raimon tehtäväksi. Kun hän paneutui asiaan, Pyhä Kirja tempasi hänet kokonaan mukaansa. Kohta hän havaitsi olevansa syntinen ihminen ja tarvitsi Jumalan apua saadakseen oman elämänsä hallintaan. Hän teki uskon ratkaisun, kävi kasteella ja liittyi seurakuntaan. Kun hän täyttyi Pyhällä Hengellä, niin kuin Raamatussa kerrotaan, hän sai sellaisia hengellisiä lahjoja, jotka ovat aivan ratkaisevalla tavalla auttaneet häntä Jumalan valtakunnan työssä. Erityisesti tiedon sanat ja profetoimisen lahja ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Niiden vaikutus näkyy Raimon kirjoissakin. Tekemästään uskon ratkaisusta ja sen seurauksista Raimo kirjoitti ystävälleen eduskuntaan. Kohta hän huomasi puhuvansa myös ihmisille siitä, kuinka tärkeä on sopeuttaa omat suunnitelmat siihen valtakuntasuunnitelmaan, jota Jeesus Kristus parhaillaan toteuttaa. Siitä Isä meidän rukous kertoo kaiken oleellisen.

Raimoakin on houkuteltu toistuvasti mukaan politiikkaan, mutta hän on nähnyt kutsumustehtäväkseen puhua ja kirjoittaa Jumalan valtakunnasta. Ilman poliittista sitoutumista Eduskunta on valinnut hänet kaksi kertaa valtakunnanoikeuden varajäseneksi. Vuosikymmenien aikana Raimo on opettanut monia tulevia kansanedustajia ja ministereitä. Nykyisessäkin hallituksessa on yksi ministeri, joka on ollut hänen oppilaana. Kun tunnettu poliitikko V. J. Sukselainen oli aikanaan samanaikaisesti sekä eduskunnan puhemiehenä että Tampereen Yliopiston kanslerina, Raimo oli häneen yhteydessä lähes viikoittain toimiessaan kanslerin sihteerinä.

Kirjani auttavat ymmärtämään Raamattua

Yliopistoaikana kirjoittamani muutamat kirjat koskivat lähinnä kunnallishallintoa, mutta kaikki hengelliset kirjani on tarkoitettu opastamaan ihmisiä, kun he pyrkivät saamaan oman elämänsä hallintaan ja etsivät apua Raamatusta. Ilman Jumalaa ja Jeesusta Kristusta se ei onnistu. Siksi Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun” (Joh 14:1). Kysymys on lähinnä siitä, että ihmiset uskoisivat Jumalan sanaa ja siihen, mitä Jeesus opettaa sen perusteella Jumalan valtakunnasta.

Ensimmäinen hengellinen kirjani, Mikä on Jumalan valtakunta, ilmestyi ARI-Kustannuksen julkaisuna vuonna 2015. Aiheen siihen sain Jumalalta jo 2007. Päivää ennen Jokelan traagisia koulusurmia Jumalalta ilmoitti selvin sanoin, että Suomen nuorisolta on kadonnut elämänhallinta. Syynä tähän on, etteivät ihmiset tunne evankeliumin ydintä, ilmoitusta Jumalan valtakunnasta. Tästä aiheesta puhuin sinä päivänä ja siitä lähtien kaikkialla, mihin Jumala johdatti minua. Vastauksena moniin pyyntöihin kirjoitin lopulta aiheesta pienen kirjasen. Samasta aiheesta olen kirjoittanut useita artikkeleita alan lehtiin.

Kun kirjan painosmäärä oli vain 1500 kappaletta, se loppui parissa vuodessa. Vuoden 2020 marraskuussa sain Jumalalta ilmestyksen kautta kehotuksen uuden kirjan kirjoittamiseen. Kirja Jumalan valtakunnan todellisuudesta ilmestyi vuonna 2021 (KKJMK OY). Jumalan valtakunnan voimaa käsittelevät teokset armolahjoista ja Hengen hedelmästä ilmestyivät 2021-2022. Uusin kirja seurakunnan johtamisesta ilmestynee syksyllä 2022.