Mutta mistäpä kaikki alkoi? Lukioon päädyin siksi, että halusin hieman lisää pohdinta-aikaa jatko-opintojen suhteen. Olin melko pienestä asti tottunut hoitamaan lapsia, ensin nuorempia serkkujani ja seiskaluokan jälkeen kesäisin ja viikonloppuisin toimin lastenhoitajana eri perheissä. Se tuntui alana siis loogisimmalta vaihtoehdolta ja hainkin lukion jälkeen opiskelemaan lastentarhanopettajaksi, mutta myös lähihoitaja –koulutukseen. Polte yliopistoon ei kuitenkaan ollut niin kova, että olisin jaksanut lukion jälkeen panostaa pääsykokeisiin lukemiseen.

Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa kaikki oli niin helppoa. Synnyin maatalousperheeseen ja se viitoitti näennäisesti polkuani tuolloin. Isälläni oli selkeä suunnitelma varalleni. ”Meidän Janista tulee maanviljelijä” totesi isäni eräälle videolle. Minulla saattoi olla jokseenkin erilainen mielipide työurastani jo tuolloin ja se paistoi ilmeestäni. Vuodet lapsityövoimana olivat tehneet tehtävänsä. Janista ei todellakaan tule maanviljelijää. Navetta-, pelto- ja metsähommat olivat tehneet tehtävänsä, vaikka sinällään jopa mukaviakin olivat.

Minulla ei ole ikinä ollut varsinaista haaveammattia, mutta ihmisten kanssa olen tykännyt olla aina. Jo lapsena karkailin kotoa etsimään kavereita ja lukioaikana toimin nuorisotilan ohjaajana ja olin mukana Saapas-toiminnassa (siinä etsitään ja autetaan päihtyneitä nuoria kaupungilla). Lukion jälkeen hain yliopistoon lukemaan puheterapiaa, parikin kertaa, mutta tuloksetta. En jaksanut enää panostaa pääsykokeisiin kirjoitusten jälkeen. Oli keksittävä jotain muuta.

Ihan aluksi halusimme esitellä, kuinka erilaisia polkuja työllistymiseen ja oman alan löytymiseen voi olla. Eikä esimerkkejä tarvinnut lähteä etsimään kaukaa, vaan päätimme, että koko hanketiimi esittelee omat polkunsa työelämässä: mistä on tultu ja kuinka olemme tähän työhön päätyneet, mitä nyt teemme. Jokaisella meistä on hyvin erilainen tausta ja kokemus työelämässä, mutta se on mielestäni vain rikkaus. Osaamme tarkastella asioita tiiminä eri suunnista ja jokaisella on jotain erilaista osaamista ja kokemusta, josta voimme oppia toisiltamme.